Karjalankannaksella

Neuvostojoukkojen murtautuminen taka-asemaan II

11. maaliskuuta 1940

Luutnantti Siston 8.K:n kaistalla liikkuu vajaan komppanian verran vihollisia. Asemien eteen on tuhottu 40–50 ryssää ja saatu yksi pikakivääri. Luutnantti Heinon 9.K:n kaistalla on edelleen rauhallisempaa: ammuttu vain viisi ja otettu kiväärit. Sen sijaa siitä oikealla Repolanjärven suunnalla on käynnissä kiivas taistelu.

Rintaman murruttua 23.D:n lohkolla Talin eteläpuolella 9. maaliskuuta on 3.Pr saanut tehtäväkseen sulkea sieltä pohjoiseen johtavat tiet. 3.Pr:n rintamavastuu laajeni Leitimonjärven ja Repolanjärven väliselle kannakselle. Vihollisen etenemisen vaikeuttamiseksi yrittävät pioneerit saada järvet tulvimaan. 9.K:n edessä oikealla Näätälänjärven eteläpäässä vesi ulottuu jo puolisääreen.

Äyräpäässä vihollinen on tehnyt sisäänmurron Äyräpään harjanteella, vallannut sillanpääaseman Vasikkasaaren pohjoispuolella Vuoksen toiselle puolelle ja päässyt Vuosalmen suunnalla maantielle.

Viipurinlahdella vihollinen sai toissa päivänä haltuunsa Haminan-Viipurin maantien ryhmä Bergin kaistalla ja on nyt edennyt pari kilometriä tien pohjoispuolelle. Lähempänä Viipuria pääosa Uuraan saarista on vallattu.

10. maaliskuuta 1940

Yöllä tuli kymmenkunta venäläistä 8. K:n asemien eteen ja kuolivat siihen. Aamulla pieni ryhmä vihollisia kaivautui asemia vastaa. Päivän mittaan ”niitä on siitä vähitellen napsittu”. Omat partiot pääsevät liikkumaan asemien edessä ja toteamaan tykistön ja krh:n tarkan tulen osumia vihollisryhmiin. Tuomisina retkiltä on yksi karttalaukku, yksi pikakivääri ja kymmenen kivääriä.

 9.K alueella on rauhallista ja komppania pyytää pioneereja tekemään ansoitusta komppanioiden väliselle alueelle.

9. maaliskuuta 1940

3.Pr:n III pataljoona on saanut jatkaa rauhassa varustusten kunnostamista puolustuslohkollaan taka-asemassa. Suurimpana kiusana miehillä on ollut täit ja likaiset vaatteet.

Eilen tilanne muuttui, kun edessä Lyykylänniemen viivytysasemissa olleet 1. Pr:n I ja II pataljoona vetäytyivät. 1.Pr sai käskyn siirtyä kiireesti Ihantalan alueelle. 3.Pr:n 8.K ja 9.K miehittivät kunnostamansa taka-aseman Näätälänjärven ja Lyykylänjärven välissä.

Tänään heti aamusta komppaniat aloittivat prikaatinkomentajan hyväksynnällä vihollisen ”ärsytyksen”. Vihollisen partioita liikkuu asemiemme edessä, varsinkin vasemmalla 8.K:n kaistalla. 8.K luopui eteentyönnetystä tukikohdasta, kun sen ja pääaseman väliin eteni noin 300 vihollisen osasto. Illalla 8.K:n joukot ja venäläiset olivat puolittain käsikähmässä, omat tappiot yksi kaatunut ja yksi haavoittunut.

Murtautumisia taka-asemassa

Kylmän talven seurauksena Viipurinlahti oli maaliskuussa 1940 niin paksussa jäässä, että se muodosti hyvän etenemistien suurille vihollisjoukoille ja niitä tukeville panssarivaunuille. Länsi-Kannakselta Viipurinlahden länsirannan puolustukseen siirtynyt 4.D:n sai avukseen lisäjoukkoja, mm. Jalkaväkirykmentti 9:n Viipurin alueelta, Ratsuväkiprikaatin Laatokan Karjalasta ja Jalkaväkirykmentti 40:n Lapista. Lohkon nimeksi tuli lopullisen organisoitumisen jälkeen Rannikkoryhmä.

Viipurinlahdella taka-asemaan kuuluivat mannerta lähinnä olevat saaret. Vihollisen 28.AK valtasi miehitetyt saaret maaliskuun 2. ja 3. päivän vastaisena yönä, eikä niitä onnistuttu vastahyökkäyksillä saamaan takaisin. Aamulla 4. maaliskuuta vihollisen joukot nousivat maihin Häränpääniemessä ja seuraavana yönä sen koillispuolella Vilaniemessä. Maaliskuun 7. päivänä vihollisjoukkojen sivustaan tehdyllä vastahyökkäyksellä yritettiin yllättää vihollinen Vilaniemessä.  Hyökkäys paljastui viholliselle ja jäällä edenneet suomalaiset joutuivat palaamaan lähtöasemaansa. Hyökkäyksen tehnyt Er.P 7 kärsi 75 miehen tappiot.

Vähän idempänä sijaitsevat saaret Uuraan edustalla määriteltiin pääpuolustuslinjaan kuuluviksi. 7. maaliskuuta vihollisen 10.AK pääsi pureutumaan suurimmille saarille, mutta suomalaiset kykenivät pysäyttämään vihollisen etenemisen Viipurinlahden länsirannan tuntumaan.

Viipuria puolustavan 3.D:n joukot joutuivat 7. maaliskuuta vetäytymään Viipurin eteläpuolella kaupunkia kiertävän rautatien tasolle 2 kilometriä etelään Patterinmäestä, mistä kaupungin ydinkeskusta alkaa. Kaupungin koillispuolella puolustukseen ryhmittynyt 5.D on torjunut taka-aseman läpimurtoyritykset. Ainoastaan yksi eteentyönnetty tukikohta joutui 7. maaliskuuta viholliselle. Divisioonan tykistö on kyennyt tulellaan tehokkaasti hajottamaan vihollisryhmittymiä jo niiden lähtöasemissa.

Äyräpään alueella vihollinen pyrki läpimurtoon päästäkseen Vuoksen yli. Maaliskuun 4. päivänä vihollinen valloitti Äyräpään Kirkonmäen, jonka epäonnisessa takaisinvaltausyrityksessä kaatui seuraavana päivänä 38 nurmolaista sotilasta. Kirkonmäki jäi valtaamatta ja samana päivänä vihollinen valloitti Vuoksessa melkein vastarannassa kiinni olevan Vasikkasaaren. Kolmen divisioonan voimin suoritetussa hyökkäyksessä vihollinen kärsi valtavat tappiot. Osa rykmenteistä kutistui pataljooniksi.

4. helmikuuta 1940

27. helmikuuta alkanut vetäytyminen väliasemasta T-asemaan on Osasto Sivosen (1. Pr ja 3. Pr) osalta melkein loppuun suoritettu. III/3.Pr:n siirryttyä suoraan taka-asemaan ovat 3.Pr:n I ja II pataljoona vuorovedossa 1. Pr:n pataljoonien  kanssa viivyttänyt  vihollista neljässä viivytysasemassa. Nyt enää  I/1.Pr ja II/1.Pr ovat T-aseman etupuolella Lyykylänjärven ja Näätälänjärven välisessä niemessä (kartta I Armeijakunnan joukkojen viivytys väliasemasta taka-asemaan).

III/3.Pr:n komppaniat saavat jatkaa asemien vahvistamista ja korsujen tekoa: Edessä I/1.Pr ja II/2.Pr ovat joutuneet koviin taisteluihin sekä Heinjoen suunnasta että etelästä metsäalueen kautta Kämäräjärven suunnasta hyökkäävää vihollista vastaan. Tänään ei yhteenottoja ole ollut, vaan vihollinen siirtää joukkojaan runsaasti 23.D:n kaistalle Talin suuntaan.

I Armeijakunnan joukkojen viivytys väliasemasta taka-asemaan

Yleistilanne Kannaksella helmi-maaliskuun vaihteessa

Puolustuksen pettäessä 23.D:n kaistalla Mäkräjärven ja Perojoen välissä, tuli ajankohtaiseksi aloittaa joukkojen siirtäminen Länsi-Kannaksella väliasemasta taka-asemaan (T-asema). Käsky siirtymisestä oli annettu 27. helmikuuta.

Karttakuvassa Toisen Armeijakunnan (II AK) vetäytyminen väliasemaan eivät vielä näy 23.D:n vetäytyminen Mäkräjärven pohjoispään tasolle eikä 4.D:n vetäytyminen Uuraan saaren eteläpuolelle 27. helmikuuta mennessä. Nämä kaksi puolustuksellista pettymystä kiirehtivät T-asemaan siirtymistä. Viipuri oli vaarassa, ja vihollinen keskittää nyt voimansa Viipurin saarrostamiseen.

Vetäytyminen T-asemaan pyrittiin tekemään hallitusti vihollista viivyttäen ja kuluttaen. Osa joukoista, kuten III/3.Pr, siirrettiin nopeasti varustamaan T-asemaa, muiden jäädessä tekemään vihollisen eteneminen mahdollisimman vaikeaksi porrastetuissa viivytysasemissa.